Wärtsilä Turku Activ Ålandsbanken FURUNO FINLAND

  • STAF Online
  • STAF on Facebook

Activ

Ålandsbanken

Turku

FURUNO FINLAND

Wärtsilä

Danfoss

Danfoss

TSR Kotka

Turku

TSR Turku

STI

Naispurjehtijat Split - Split

Naispurjehtijat Vahinella 27.9 – 4.10.2015



Reitti Split Kastela – Palmitzana, Hvar – Vela Luka, Korculan saari – Lastovo – Scedro – Vis – Milna – Trogir
Naisistona Merja, Tiina L, Tiina T, Anne-Maria, Marianne, Riitta, Kaisa, Hanna, Pirjo ja Minna.
Kipparina Raija ja perämiehenä Maarit.
 
27.9.2015 Kastela – Palmitzana 25M
 
Kovatuulisen yön jälkeen aurinko säteili. Gastit kasseineen, ruuat ja muut herkut saatiin lastattua alukseen kaikista haasteista huolimatta. Pelottavaakin pelottavampi lankonki, joka meinasi käydä ylitsepääsemättömäksi. Vesitankit oli täytetty, turvallisuusasiat käyty läpi, reittisuunnitelma tehty, nyt suunta merelle. Klo 12.00 irroittauduimme Kastelan marinasta ja otimme suunnan Plamizanaan. Alkuinnostus näkyi kaikkien toiminnassa. Standby alkoi loihtimaan lounasta ja kansiryhmä trimmaamaan purjeita. Veneitä oli runsaasti menossa samaan suuntaan. Tuntui kivalta ohitella kevyessä tuulessa nuo ”turistipurjehtijat”. Eka peräkiinnitys Plamitzanan ACI marina laituriin sujui mallikkaasti. Ja ranta oli yleisöä täynnä. Kysymyksiä, ihmetystä ja ihailua naisistoamme ja alustamme kohtaan. Ruotsalaisten naapureiden ihastelu "You have a beautiful boat and you are brave women!"
Auringonlasku Palmitzanan toisella rannalla lumosi. Maistuva illallinen veneessä kruunasi ensimmäisen purjehduspäivän.
 
28.9.2015 Palmitzana – Vela Luka 20M
 
Tuuli soi yöllä vanteissa vinhasti. Kaksi mooringsköyttä piti meidät turvallisesti satamassa. Hvarin kaupunki ja linnan valloitus kuuluivat aamun ohjelmaan. Villitinjamia linnan seinämältä tuliaisina veneeseen. Olipa tymäkkää maustetta. Startti merelle klo 12. Koillistuuli antoi meille hyvät vauhdit Korzulan saaren länsipäähän Velan Lukan kaupungin lahdelle. Yllätyimme sataman suosiosta. Täynnä, onneksi yksi poiju oli vapaana. Pitääkö tämä poiju 30 tonnisen aluksemme paikallaan? Epäilys iski. Poijuissa oli varmaan 20 venettä. Satamamestari kierteli keräämässä poijumaksua 200 kunaa ja vannoi, että kyllä pitää, tuuleton yö tulossa. Uintia ja illastamista jatkui pitkälle iltaan. Yllättärinä perämies Maaritin poika eskaadereineen tuli samalle lahdelle Åbo Akademian purjehtijoiden kanssa.
Vela Lukan lahdella aamuyön vahtivuoro alkoi yllätyksellä, kun bunkasta unisena kömmittyämme totesimme, että naapuriveneissä oli täysi biletysmeininki päällä. Parituntinen kului vahdeilta rattoisasti kannella tanssahdellen. Viimeisenä kappaleena ennen naapuriveneen diskon sulkemista soi Abban Mamma Mia. Ei vaivannut yövahdissa kylmä eikä väsymys. Aamulla suomalaisystävät passasivat meitä, yksi toi tuoretta leipää, toinen halusi viedä meidän roskat. Kiva. Ja se aamu-uinti oli niin parasta
 
 29.9.2015 Vela Luka – Lastovo 25M
 
 Aamulla päivitettiin tuuliennuste ja sen mukaan päätettiin suunnata aluksen kokka kohti Lastovoa. Soitimme  satamamestarille ja varmistimme, että meille löytyy paikka ja vettä riittää. Matkaa n. 22 mailia. Tuuli edelleen koillisesta 6-7m/sek ja aurinkoa piisaa.  Keli oli mitä mainioin. Vauhti nousi ajoittain yli 10 solmun. Delfiinit leikkivät kanssamme useitakin kertoja uimalla keulan edessä.
Standby valmisteli lounasta, tuoksut leijuivat pentteristä kannelle. Lupaili taas gourmeeta, niin kuin tiimillämme aina. Pentterin ongelma oli huonosti toimiva uuni sekä paistinpannun ja kattilan sopimattomuus yhtä aikaa liedelle. Mutta se ei juuri häirinnyt. Gourmeeta pukkasi joka päivä.
Lastovossa olimme jo n. klo 15. Ei muita veneitä? Satamamestari oli vastassa ja kertoi sataman kyllä täyttyvän illan mittaan. Uimaan ja suihkuun. Toimiva Wlan-yhteyskin löytyi satamasta. Lastovo on luonnonpuistoaluetta, joten saimme vieraaksemme myös viranomaiset perimään meiltä luonnonsuojelumaksua 5€/hlö.
 
30.9.2015 Lastovo – Scedro 50M
 
Rauhallisen yön ja aamu-uinnin jälkeen aamiaisbrunssi maistui huikealta aluksemme terassilla. Säätiedotus lupasi meille taas hyvän kelin. Tuuli oli kääntymässä itään ja hieman voimistumassa. Suunnaksi Scedro ja siellä Monasterin lahti. Varmistussoitto lahdukan isännälle. Voimmeko tulla poijuun ja saammeko illallisen heidän terassilla? Kaikki järjestyy, lupasi tulla vastaan. Huikaiseva purjehduspäivä hyvässä tuulessa. Alus ui uljaasti aallolta aallolle, vauhdin yltäessä parhaimmillaan yli 10 solmuun. Ilon kiljahduksia kuului jokaisen ruorinaisen kohdalla. Veneen sisältä alkoi kuulua pyyntöjä, että kallistuskulma on hankala, kaikki lentää pitkin seiniä. Genuaa sisään ja venho oikenee tarpeeksi, mutta vauhti säilyy. Iso onkin jo valmiiksi 1.reivissä. Tuulen voimistuessa rullaamme vielä genuan kokonaan pois ja annamme fokalle töitä. Meno muuttuu vielä nautittavammaksi.
Pysähdyimme uimaan saaren läntiselle lahdelle ennen rantautumista. Poijulahdella Kordacin vanhempi poika tuli auttelemaan aluksemme turvallisessa kiinnityksessä. Olimme kiinni kahdessa poijussa ja köysi rantaan. Köysiä jatkettaessa toiseen poijuun päin, tuli gasteille tutuksi jalussolmu. Nyt tarvittiin upouutta kumivenettä. No tietysti tehtiin se väärinpäin. Ilmat ensin ja sitten alettiin värkkää pohjaa paikoilleen. No eihän se niin mennyt. Uusi yritys ja homma toimi. Perheen nuorempi poika kävi myymässä herkkuja ja viinejä veneelle. Tilasimme myös aamuksi leipää. Osa naisista patikoi Scedron toisella puolella olevalle hiekkarannalle bongaten matkalla ziljoona sisiliskoa ja yhden käärmeen.
Merirosvon oloinen isäpappa kipparoi meidät illalla turvallisesti put-put-veneellään Vahinelta rantaravintolaansa ja takaisin. Hän oli kuin Tintti-sarjakuvan kapteeni Haddock käyräpiippuineen.Ruokaa oli tarjolla yllin kyllin ja ylilihava koira sai taas lisää herkkuja.
Lahdella kävi kova tuuli yöllä, joten poijuvahti oli taas tarpeen. Ensimmäinen vahtivuoro sai ihailla kuun nousemista ja taivaalla näkyviä pitkiä raitoja, kuin lukuisia suihkukoneita olisi lentänyt yli. Lienevät kuitenkin olleet pilvimuodostelmia kuun valossa.
 
1.10.2015 Scedro – Vis 25M
 
Nyt meille oli luvassa myötätuuli kohti Visin saarta. Standby alkoi valmistelemaan lounaaksi herkkuja. Anne Maria pilkkoi Hannan ja Merjan maustekokki tiimissä ansiokkaasti vihanneksia, joista naiset loihtivat suussa sulavaa kevyttä lounasta naisistolle. Tarjoilukin pelasi terassille saakka.
Visin kaupungin lahdella jouduimme jäämään Kutin satamaan, joka oli suojaisampi ja syvempi. Parin kilometrin kävelymatka marinan suihkuihin oli vain kivaa liikuntaa. Taas saimme yleisöä, niin kuin aina. Hassut sedät Visin satamassa kerääntyivät ihastelemaan meitä ja alustamme
 
2.10.2015 Vis – Milna 20M
 
Perjantaina purjeet veivät meidät Milnaan, ennen sitä pysähdyimme taas uimalahdelle.  Milnassa saimme longside-paikan kirkon edessä, jossa olimme kuin kuninkaalliset estradilla kaikkien ihailun kohteena.
 
3.10.2015 Milna – Trogir 20M
 
Viimeiseksi illaksi (la) päädyimme Trogirin Aci Marinaan.
”Tämä purjehduspäivä jäi erityisesti mieleen, kun saimme kansivahteina ajella venettä ukkosrintaman reunalla puuskaisessa, vaikkakaan ei liian kovassa tuulessa. Jännää oli pitää genua vetämässä sadekuurojen muuttaessa tuulen suuntaa. Sadekelistä huolimatta oli lämmin shortseissa ja sadetakissa. Hieno ja erikoinen purjehduspäivä, joka päättyi Trogiriin ja illan yllätyksellisiin kuvioihin”- Pirjo
 
Draamaa riitti koko illan ajaksi. Olimme turvallisesti satamassa, luojan lykky !
 
Muutamia naisiston mieleen jääneitä asioita viikon purjehduksesta:
Tiina L: Monta hienoa purjehduspäivää, ja erityisesti se, jossa pääsin ruoriin ja vauhtia saatiin yli 9 solmua. Huikeat uimatauot. Ensimmäinen pulahdus taisi olla Vela Lukassa, jossa ei rannassa tullut käytyä lainkaan. Milnan rantaraitilta löytynyt erikoinen Press-laite, jonka tarkoitus on edelleen hämärän peitossa.Hassu viiksikissa Visin saarella piti meille iltaravintolassa seuraa.
Kirkonkellot, jotka herättivät aina klo 6 aamulla. Ja laivakello, joka viimein hiljeni reissun edetessä. Huikeita laiskotteluvuoroja aurinkoisella kannella lueskellen.
Purjehtiminen ylipäätään, mahtavaa!
 
Pirjo:  Hvariin taksiveneellä tekemältämme keikalta jäi mieleen paitsi idyllinen keskusta myös huikeat näkymät, kun kiipesimme kaupungin ylle. Australialainen nainen oli poiminut villinä kasvavaa timjamia ja niin mekin teimme. Myöhemmin timjami osoittautuikin todella tymäkäksi mausteeksi.
Kaiken kaikkiaan jäi mieleen Vahinen kaunis ja uljas kulku kelissä kuin kelissä. Upea purjehdusviikko!
 
Tämän blogin/matkakertomuksen on laatinut Raija Alapeteri (kippari) naisiston valtuuttamana ja heidän avulla.





© STAF Suomen Purjelaivasäätiö | Site Engine By Megative Tmi