Wärtsilä Turku Activ FURUNO FINLAND Ålandsbanken

  • STAF Online
  • STAF on Facebook

Activ

Wärtsilä

Turku

FURUNO FINLAND

Ålandsbanken

Danfoss

Turku

STI

Danfoss

Le Marin -St.Marten

Tiistai 17.3.2015 Karibianmeri

Aamu valkeni taas aurinkoisena Saban edustalla ja yölläkin lämpötila oli pysytellyt normaaleissa lukemissa (noin 28 C) edellisen kylmän yön jälkeen
(26 C). Aamupalan jälkeen kahdeksan hengen ryhmä lähti vielä nopealle snorklausreissulle noin 300 metrin päähän Helenasta. Kyseessä oli yksi saaren parhaimmista sukelluspaikoista, joka siis sijaitsi yllättäen aivan poijupaikamme vieressä. Reissu oli varsin onnistunut, sillä snorkkeloitsijat näkivät reissullaan muun muuassa keihäsrauskuja, merikilpikonnia, barracuda ja kauniita koralleja.

Kello 9.40 irrotimme köydet poijusta. Poiju jossa olimme kiinni oli varsin järeää tekoa, sillä se oli suunniteltu yli 100 tonnin aluksille. Tämän kokoluokan poijuja on Saban edustalla muutama. Hellu ei ole mikään kevyt leidi (noin 110 tonnia), joten mihin tahansa poijuun emme olisi voineetkaan kiinnittyä.

Keli on tällä hetkellä varsin kevyt, joten purimme ison kakkosreivistä ykköseen. Lisäksi purjeista ylhäällä ovat jibi, fore ja meini. Jusan jatkuvasti vaatima täydellinen trimmi on verottanut kaupunkilaiskäsiämme.
Iho on karhea, olkapäät jumissa, särkylääkettä ja niveaa menee, mutta tämä voittanee 9-5 oravanpyörän ihan milloin vaan. Nyt nautimme Karibian auringosta ja vierellä hyppivistä delfiineistä ja odottelemme haikein mielin päätösillallista.

II-vahti eli Ninni, Kaisa, Aki ja Jone

Maanantai 16.3.2015 Saba

Redondalta suunnattiin keula kohti Saban saarta. Yöpurjehdus sujui samalla miehityksellä kuin edellinenkin yöpurjehdus. Tälläkin kertaa perillä oltiin reilusti ajoissa, joten auringonnousua odotellessa saari ehdittiin kiertää kertaalleen ennen jättimäiseen poijuun kiinnittymistä.

Perillä Sabassa osa porukasta lähti sukeltamaan, osa jäi hommiin laivalle ja loput lähtivät katsastamaan Saban saarta. Patikointiryhmä kapusi keppien avulla läpi satumaisen sademetsän valloittamaan Hollannin korkeimman kohdan.

III-vahti eli Matti, Hanna ja Liisa

Sununtai 15.3.2015 Montserrat, Little Bay-Redonda-Saba

Koska ankkurissa ollessa vahtivuorot pyörivät ympäri vuorokauden, puolesta yöstä aamuneljään ahertava ankkurivahtiporukka taikoi keittiössä sipisten päivällisen pizzataikinaa ja pilkkoi sen päällisiä muutamien jo nukkuessa.
Miksi jo aamuyöstä? No siksi, että huomenna olisi lähtö puolen päivän jälkeen, ja meren vellominen ja kuumuus aiheuttavat sen verran monelle linnanmäkielämyksiä, että vahti katsoi paremmaksi maksimoida mukavuustekijänsä. Täten  huomenna päivällisen aikaan kuumassa pentterissä saisi viihtyä minimiajan. Pizzasipinään toi säpinää dingailu pikkupoukaman aallokossa Pyhän Patrikin -päivän juhlijoita kuskatessa rantaan ja takaisin.

Neljältä vahdin vaihdon aikaan koko veneporukka oli koossa ja kokkaaminen jatkui tällä kertaa aaminaisvalmistelujen merkeissä, kun Pauliina ja Ammu vaivasivat aamiaisjengille sämpylätaikinaa valmiiksi kohoamaan. Ketun, Akin, Jonen ja Ninnin taikoessa aamupalaa Britti imperiumin tapaan ensimmäinen iskuryhmä snorklaajia oli jo seitsemän aikaan vedessä toiveenaan päihittää eiliset valaslaulut ja kilpikonnahavainnot. Toinen iskuryhmä dyykkasi veden alle sitten yhdeksän aikaan. Muut kävivät tuhlaamassa kovalla vaivalla loput Itä-Karibian dollarit lähestyvää tiistain oikean Pyhän Patrikin -päivän päättäjäisillallista varten.

Puolen päivän jälkeen nostimme laavasaaren rannasta ankkurit ylös kohti Redondan kuningaskuntaa, jonka hallitsija on legendan mukaan lahjoittanut kruununsa kaverille yhdestä isosta oluesta lontoolaisessa pubissa.
Mattihan innostui tästä tietysti, että hänkin voisi julistautua moisen pikkukiven kuninkaaksi... Olemme parhaillaan valloitusreissulla kyseistä saarta kohti, joten Ahvenanmaa saanee kaverin tässä lähitunteina...
Lieneekö kyseessä sama saari, jossa Peppi Pitkätossun isä oli aikoinaan kuninkaana...?

Ja kyllä nyt kelpaa Hellulla marssiakin soitellen sotaan, kun kansinainen-Helenan purjekoulun jälkeen miehistö on kaiken oppinut Jibistä, Foresta, Main Stay Sailistä, isosta, flaikkarista ja fishermanista. Lisäksi sisätilat kiiltävät jälleen päivittäisen imuroinnin, luuttuamisen, keittiöhommien ja wc-pesun jäljiltä. Redonda, here we come! Ja yötä vasten Saballe.

Purjehdusoppilaisden puolesta IV-vahti: Juha, Kaisa ”Ammu”, Maarit ja Pauliina

Perjantai 13.3.2015 Montserrat, Little Bay
 
Kello 8.20 irrottauduttiin ankkurista Deshaiesista ja nostettiin kakkosreivissä oleva iso, avattiin jibi ja fore sekä nostettiin main.
Aamupäivän stand up selvisi keikuttavista olosuhteista huolimatta loistavasti, ja saimme nauttia hyvästä makaronilaatikosta. Iltapäivän stand up odotteli sen sijaan Montserratin suojiin saapumista ennen imuroinnin ja muun siivouksen aloittamista. Sitloodassa pidettiin deck hand Helenan johdolla solmusulkeiset – solmujen harjoittelua ei keikutus häirinnyt.
 
Torstaina oli tehty kauppaa Guadeloupen kalastajien kanssa, ja kymmenkiloinen dorado oli lähtenyt Helenan matkaan. Kyllä harmitti, kun samainen kala pääsi perämies Jussin urhoollisesta taistelusta huolimatta karkuun aivan veneen viereltä. Oli nimittäin erinomaisen hyvää tuo ostettukin dorado, joka nautittiin illalliseksi asiaankuuluvien ruokajuomien kanssa.
 
Helenalla juhlistettiin siis asiaankuuluvasti talvisodan päättymisen 75- vuotisjuhlaa. Montserratin saarella sen sijaan vietetään Pyhän Patrikin päivää tai pikemminkin viikkoa. Viikon ajan saarelaiset kokoontuvat rantabileisiin eri puolille saarta ja varsinainen juhlapäivä 17.3. on täällä kansallinen vapaapäivä (ainoana maana Irlannin lisäksi). Vanhan perinteen mukaan saarelaiset olivat tänään kokoontuneet tärkeimpään juhlaan saaren eteläisimpään pisteeseen. Soufriere-tulivuoren purkausten takia, joista viimeisin tapahtui noin vuonna 2010, juhlapaikka on siirretty pohjoisemmaksi. Paikka on kuitenkin edelleen niin etelässä kuin mahdollista. Juhlaviikon takia myös lähes kaikki palvelut ovat saarella suljettuina eikä edes Little Bayn ravintoloista kuin yksi ollut tänään auki.
 
Montserratin Little Bay on saaren luoteisnurkassa ja koillistuuli kääntää jonkunlaisen mainingin poukamaan.  Swellistä huolimatta ryhmä snorklaajia pääsi tutustumaan läheisen niemen pään koralleihin. Kalahavainnoista kannattanee mainita lion fish. Myrkyllisin piikein varustettu kala on alun perin kotoisin Punaiselta mereltä. Se on kotiutumassa Karibian merelle tulokaslajina, jota vastaan joillakin saarilla koetetaan taistella.
Tulokkaasta on kuitenkin ilmeisesti lähes mahdoton päästä eroon. Kesällä koto-Suomessa uidessa voidaan vain todeta, että oli talvella Karibialla vesi lämpimämpää, 27-asteista. Tätä blogia kirjoitettaessa, ankkurivahdissa kello 2.00, on ilman lämpötila pudonnut huolestuttavan alas, 28,5 asteeseen.
 
Terveisiä kaikille toivottavat II-vahdin Aki, Jone, Kaisa ja Ninni


Torstai 12.3.2015 Guadeloupe
 
Keskiviikkoiltana klo 18 noudettiin miehistö Portsmouthista Helenaan.
Saarten välistä tullut aallokko keikutti välillä kohtuullisesti ja punkassa pysyminen vaati taituruutta. Muutoin yö edettiin rauhallista tahtia, jottei noin 50 meripeninkulman matka loppuisi innokkailta purjehtijoilta liian aikaisin kesken. Aamun valjetessa Helena lipuikin kohti Deshaiesin satamaa – aivan kuin joku olisi suunnitellut ajoituksen.
Kapteeni?
 
Ankkuroitumisessa kohdattiin kuitenkin pienimuotoisia haasteita, koska vaihde ei toiminut ja pakki ei kytkeytynyt päälle. Sen sijaan ääntä lähti.
Yritys käyttää vaihetta lopetettiin välittömästi ja Helena käännettiin foren, keulapotkurin ja dinghyn avulla kohti väljempiä vesiä, eli hieman ulommas satamasta. Konepäälikkö alkoi tutkia vian syytä ja matkassa ollut vapaasukeljammekin kävi pyörittelemässä potkuria. Helena ankkuroitiin tilapäisesti ja vianselvitys jatkui. Valtaosa miehistöä nautti aurinkoisesta päivästä ja snorklauksesta korjaustöiden jatkuessa taustalla. Puolen päivän aikoihin vika oli korjattu ja ainakin Pekka, Matti, Jussi, Aino ja Valtteri olivat saaneet sormensa rasvaisiksi.
 
Monet pääsivät puikkelehtimaan dinghyllä veneen ja rannan väliä, joko kyytiläisinä tai kuskin virkaa hoitaen. Päivä kului rattoisasti hiljaista kylää ihmetellessä tai veneellä loikoillessa. Snorkkeleiden läpi pällisteltiin lisää kaloja ja rannalla rentouduttiin riippumatossa.
Martiniquelle alkumatkasta sairastamaan jäänyt miehistön jäsen pääsi vihdoin liittymään seuraamme. Illemmalla hernekeiton ja pannarin jälkeen virkeimmät lähtivät vielä tutustumaan paikallisiin terasseihin. Liian lähelle ankkuroidut veneet ja puuskainen tuuli pitivät ankkurivahdit tehokkaasti hereillä.
 
Hellun miehistön puolestesta III-vahti eli Matti, Hanna ja Liisa

Keskiviikko 11.3.2015 Dominica

Aamu potkaistiin käyntiin jo ennen aamuseitsemää, kun perämiehemme Jusa kuljetti 2 dingillistä innokkaita oppilaita maihin. Siellä meitä odotti edellisen illan saariretken taksikuskiksi rekrytoitu Glen. Pääsimme matkaan juuri ennen kuin jenkkituristit saapuivat risteilyaluksiltaan.
Päiväretken ensimmäinen kohde oli Middlehamin vesiputous Morne trois pitons -luonnonpuistossa. Dominican  luonto siellä on vehreä ja rikas - ehkä kaunein Karibian saarista. Ihmiset ovat myös uskomattoman mukavia.

Vesisateen kannustamana kiipesimme sademetsän mutaisilla ja juurisilla poluilla. Hikisen reissun palkinnoksi pääsimme uimaan putouksen alla olevaan altaaseen.Tämän jälkeen siirryimme kuumaan vulkaaniseen rikkikylpyyn ja rentoiduimme patikoinnin jälkeen. Kylpylä löytyi yllättäen Glenin kaveri Tiian takapihalta?! Lounaan jälkeen matka jatkui Johnny Deppin jalanjäljille Pirates of the Caribbeanin kuvauspaikalle eli Indian riverille. Stereotyyppisen jamaikalaismiehen näköinen venekuski tökki 15 hengen paattiamme eteenpäin uskomattoman vehreätä jokea pitkin. Calupson kämppä löytyi syrjäisen joenmutkan rannasta. Noita oli ilmeisesti unillaan, koska emme nähneet hänestä vilaustakaan,vain kauniita erilaisia vesilintuja... Dominican ylpeydet, puhuvat papukaijat antoivat vielä odottaa itseään, kun hiljaisuudessa livuimme sademetsän uomassa syvemmälle metsään. Yhtäkkiä luonnonrauhan alkoi rikkoa odottamaton ääni -Cher!

Musiikin lähteeksi osoittautui sademetsän keskellä pienessä saaressa oleva keltainen talo. Sieltä Lonely Planetin suosittelema paikallinen erikoisuus dynamite punch rommi loppui suomalaisporukan osuttua paikalle heti alkuun kesken... Onneksi takahuoneessa pystyttiin pikaisesti valmistamaan lisää tätä haluttua juomaa. Baarivierailusta huolimatta paluumatkan harha- askeleiden todettiin kuitenkin johtuvan purjehduksen aiheuttamasta keinunnasta.

Sokerina pohjalla pääsimme tutustumaan vielä yhteen autokuski-Glenin ystävistä, kun päädyimme rannassa olevaan Rastas-ravintolaan suussa sulavalle miekkakalapäivälliselle. Heitimme Portsmouthin rannassa hyvästit Glenille ja painuimme kotia kohti postikortin kauniissa maisemissa. Takana kauniit vehreät vuoret, rannalla paikalliset lapset pelaamassa jalkapalloa ja dingimme suunnisti veneiden sekaan kohti auringonlaskua. Pimeyden laskeutuessa nostimme ankkurit ylös. Edessä olisi yöpurjehdus kohti Guadaloupea... Jännää!

Hellun miehistön puolestesta IV-vahti eli Juha, Kaisa ja Maarit

10.3.2015

Tänään oli legimme ensimmäinen kokonainen päivä. Matka Martiniquelta kohti Dominicaa meni hyvin. Aurinkoa ja myös aavalla tuulta on piisannut. Saimme ensimmäisen vähän reilumman tuulen kokemuksen, jossa kansi ja aivan varmasti jokaisen purjehtijan kasvot saivat reilun annoksen suolavettä - menoa ja myös hyvänlaista jännitystä riitti.
 
Eilen näimme Martiniquen lähistöllä meressä evän hetken ajan – kuuluiko tuo evä haille vai mille otukselle, sitä emme tarkkaan tiedä. Illalla vedessä riitti fosforiplanktonia ja kaloja, jotka tulivat uteliaasti kohti taskulamppujemme valokiilaa. Tänään matkalla näimme mm. lentokaloja.
Päivät ovat hyvää purjehdusta, ja illat ja yöt monelle varmasti uutta laivaelämää.
 
Huomenna homma jatkuu purjehdusoppilaiden retkellä hienolta ja ranskalaisista saarista hyvin erilaiselta vaikuttavaan Dominicaan tutustumisella, ja illalla lähdemme ensimmäiselle yöpurjehdukselle ja jatkomatkalle kohti Guadaloupea. Yöpurjehdus on varmasti jännittävä kokemus!
 
Terveisin TS Helenan legin K1258 oppilaspurjehtijat, joita tällä kertaa edustaa Valtteri ja Maria Melkko.



© STAF Suomen Purjelaivasäätiö | Site Engine By Megative Tmi