Pe 18.05 Kööpenhamina
Amaliekaj
Viimeiset tiskit on tiskattu ja Vahine on loppusilausta vaille valmis seuraavalle porukalle luovutettavaksi Kööpenhaminan Amalienborgin laiturissa. Väsymys toki painaa, mutta muuten porukkamme suut loistavat hymyssä. Viimeiset kaksi päivää purjehdimme vaihtelevissa tuulissa, mutta etenkin eilen aurinko kertakaikkiaan helli koko porukkaa ja istuimme koko päivän kannella ruorivuoroja vapaasti vaihdellen. Vilkkaassa Kattegatin salmessa katseltavaa myös riitti sekä päivä- että yövahtiin, kaksi pyöriäistäkin bongasimme! Nyt kertaamme legin tapahtumia ja naureskelemme hauskoille sattumille. Etenkin Pohjanmeren myrskyssä valmistettu lammaspata on keskuudessamme vitsien kestosuosikki.
Loppusiivouksen jälkeen päällystö kiittää reipas miehistöä onnistuneesta seikkailupurjehduksesta, ja yhteisistä 1288 merimailista.


Ti 15.05 Skagerrak, kurssi kohti Skagenin niemeä
 
Tiistaiaamuna saavutimme Skagerrakin ja otimme kurssin kohti Skagenia.
Skagenin niemen kärjen kohdalla Itämeren ja Pohjanmeren rajan näki hauskasti, sillä eri suolaisuusasteiset vedet eivät siellä sekoitu vaan merialueiden väliin jää parin metrin kaistale rauhallisesti väreilevää meren pintaa. Liiemmin meri ei kyllä muutenkaan elämöinyt ja nostimmekin mastojen väliin, ison purjeen taakse mesaani blooper-purjeen. Kyseessä on eräänlainen genaakkeri, joka isopurjeen ja mesaanin välissä kerää muuten lokeille valuvat tuulet talteen. Blooper nousi ja veti hienosti, ja nosti kivasti nopeuttamme piukkelehtiessamme redillä maanneiden tankkereiden ohitse Skagenin satamaan. Vaikka kyllähän me satamaan koneilla saavuimme, turvallisuus ennen kaikkea.
 
Marinan ponttooniin kiinnityttyämme lämpö ja ilosta hihkuminen valtasivat koko miehistön, olihan tämä leginne ensimmäinen (!!) oikeasti kesäinen päivä. Kippari huikkasi sataman toiseen vierasveneeseen ”Tämä on taivas!”, johon toisen veneen kapu vastasi ”Niin onkin!”. Olimme todella saapuneet hienoon satamaan. Hemmottelu jatkui myös keskiviikkona kaikkien pukeutuessa T-paitoihin ja kadehtiessa yhden fiksun mukaansa ottamia shortseja.
Pujehduskirjeessä ei ollut mainintaa kuin kylmästä ja tuulisestä säästä, joten tämä Tanskan lämpöinen vastaanotto tuli meille yllätyksenä.
 
Lounaalle menimme satamamakasiiniin nauttimaan katkarapuleivät eli Skagen toastit. Paikalliset eivät termiä  Skagen toast kuitenkaan ymmärtäneet, mutta ehkä me turistit voimme herkkua näin kutsua ja herkkua se totisesti oli. Satamakaupungin leima näkyi lautasella: yhtä tuoreita katkarapuja on vaikea muualta löytää! Ennen köysien irrotusta nautimme vielä päiväkahvit aurinkokannella tanskalaisten viinerien kera. Huuh... Ne ryökäleet ovat sitten makeita, mutta aidoiksi viinereiksi juuri niitä ainoita oikeita täytteiden määrää ja maukkautta myöten. Kylläisinä ja lämmön ympäröiminä ei ollut haikea jättää aurinkoista Skagenia ja purjehtia vaihteeksi kaikille tutulle Itämerelle. Nyt yövahdissakaan ei kalsareita tarvitsisi ja pipon piilotin juuri taskuun. Ne on kesä ja koti, jotka lähestyy!
 
Terveiset A-vahdilta eli Karoliinalta, Jukalta ja Eemililtä


Malt Trail 2018
 
Su 13.05 Hyvää Äitienpäivää
Kryssataan reippaassa tuulessa, keula osoittaa kohti NE Bergeniä Norjan rannikolla, vaikka olemme matkalla tiettävästi Tanskan maalle, siis kurssin pitäisi olla SE.
Vesi lentää, tuulee kylmästi, lämppäri sökö...on siis Äitiä ikävä.
 
Ma 14.05  Merellä kevyttä keliä aurinkoa ja delfiinejä Nyt kun Pohjanmeren kasteesta on selvitty niin oli aika näyttää sitä parempaa puolta. Aurinkoista keliä ja kevyttä vastatuulta jonka takia jouduttiin turvautumaan konevoimaan. Aurinkorasvaa nassuun ja kannelle,samalla tuuleteltiin kostuneita vaatteita sekä pelastautumispukuja kannella kun siihen oli mahdollisuus. Tasaista ja leppoisaa etenemistä ,joka mahdollisti tekemään pieniä huoltohommia myös. Yht'äkkiä delfiinit ilmestyivät  tervehtimään iloisesti  veneen vierelle ja esittelivät taitavia hyppyjä ja temppujaan veneen vierellä ja keulan puolella.Koko miehistö kannelle ja kamerat  sekä kännykät räpsyivät kun nämä veikeät otukset esittelivät taitojaan.  Myöhemmin iltapäivällä muutama delfiini tuli uudelleen veneen kylkeen vielä iloittelemaan.


Malt Trail 2018 Vahine
 
Ti 08.05 Oban
0950 Köydet irti ja kurssi Caledonian kanavalle.
1945 PS kiinni Corpach sululle.
 
Ke 09.05 Kaledonian Kanava
0830 ensinmäinen sulku
0935 Neptun Staircase
1735 Fort Augustus PS kylki kiinni laituriin.
 
To 10.05 Fort Augustus
0945 siftattu sulkuihin 5 kpl, Loch Ness.
Alimman sulutuksen ja runsaiden tervehdysheilutusten jälkeen suunnattiin kohti oletettua hirviötä.
Purjeet nostettuun välittömästi, alus ohitti purjehtien muutaman sulutuksesta ulos lähteneen ”La Boat”-merkatun vuokraveneen. Tuuli toi nopeasti hienossa säässä selän yli, maisemat olivat taaskerran enemmän kuin kuvissa, eli UPEITA. Yririmme kovin kiikaroida ”Nessiä” mutta täysin varmaa havaintoa jonka olisimme pystyneet kaikki vahvistamaan ,ei saatu. Varmoja epäilyjä kyllä.
 
1235 Urquhart Castle siv
Linna jäi hienosti myötäisellä vasemmalle sivulle kun  Vahine liukui siitä ohi. Linnan seutuvilla ohitimme muutamia retkisoutajia, aallokko tosin heille oli varmaan kohtuullisen haastavaa, olihan tuossa vaiheessa vielä kohtuullisen monta vetoa jäljellä ennen horisonttia. AURINKO paistoi tuuli oli sopivasti lannetuuli, skottilaiseen säähän kuuluu tietysti virkistävä pieni sade kuuro josta selvittiin melkein kuivana.
 
 
Pe 11.05 Inverness
1000 tankkaus ja lähtö
1120 ChachanaHarry Lock out.
Viimmeinen sulku ja sulkuvahdin viittomalla antamat navigointiohjeet siirsivät meidät meren puolelle. Alituskorkeudeltaan yli 30m siltakin jäi taakse, tosin alle mentäessä pelotti että onko varmasti riittävä ilmatila.
Purjeet ylös ja parin pyöriäishavainnon jälkeen alkoi odotettu seilaus meren poikki.
1500 S kova tuuli 18ms
Kuten arvata saattoi  ei sääennuste oikein pitänyt, ja niinpä kevyt olemattomaksi ennustettu tuuli olikin jotain ihan muuta -reiluimmillaan mittarissa oli hetkellisesti jopa 22ms._
 
La 12.05 The Pohjanmeri
Alkuilta ja seuraava yö menivät kuoppaisissa merkeisä. Tuuli pysytteli 16- 19ms lukemissa.2.reivi isopurjeessa ja keularullaa hiukan avattuan vauhti riitti ja mittari näytti yli 8kn. Suolavesi roiskui komeissa kaarissa, jopa niihinkin paikkoihin jotka olisivat saaneet olla kuivia.Nyt taidettiin saada se kuuluisa Pohjanmeren kaste. Vesi huuhteli kansia aika-ajoin sangen avokätisesti. Yöllä keli laantui hieman ja purjeasetusta muuttamalla eteneminen jatkui silti vauhdikkaasti isoilla mainigeilla öljynporauslauttoja väistellen.