STAF LIPPULAIVA
Kuunari Helenan 19 ensimmäistä vuotta
Suunnitelmasta todeksi.
Purjelaivasäätiön purjekoululaivahankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 1987, jolloin nähtiin selkeästi tarve hankkia suurempi koulualus. Hanketta sysäsi eteenpäin hallituksen tietoon tullut ranskalaisten 110 jalkaisen purjealuksen sarjavalmistushanke. Sarjan suunnittelijan Ribadaeu Dumas´n tapaamisen yhteydessä tutustuttiin ensimmäiseen valmistuneeseen alukseen kuunari Val de Marneen. Säätiön hallitus innostui aluksen sopivuudesta koulualukseksi. Suunnittelu tiivistyi talvella 1990 - 91. jolloin kartoitettiin mahdolliset rakentajat, tarkennettiin aluksen ja varustuksen yksityiskohtia sekä käytiin laajaa keskustelua takila- ja purjeratkaisuista.
Ylläpitolaskelmissa päädyttiin siihen, että aluksen tulee tarjota toimintaympäristö ja majoitus maksimissaan 24 oppilaalle ja neljälle miehistön jäsenelle. Lisäksi vaatimuksina oli, Suomen rannikkoa ajatellen, että syväys ei saa ylittää kolmea metriä. Samalla aluksen pitää olla valtamerikelpoinen ympärivuotisen toiminnan mahdollistamiseksi.
Suunnitelmaa tarkennettiin arkkitehti Christer Johanssonin kanssa. Alusta muun muassa pidennettiin ruorin takaa puolellatoista metrillä ja bogspröötin pituutta lisättiin purjetasapainon saavuttamiseksi. Ennen telakoille lähetettävää tarjouspyyntökierrosta käytiin asiantuntijoiden kanssa keskustelu aluksen runkomateriaalista. Alumiinillakin oli vahvat kannattajansa.
Telakaksi valittiin Uudenkaupungin telakka, ja sopimus rakentamisesta allekirjoitettiin 28.6.91.
Aluksen valvojaksi tilaajan puolelta kutsuttiin Rami Siiro. Alus laskettiin vesille 8.5.1992 ja kummiksi lupautunut tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto, antoi alukselle nimen Helena. Alus luovutettiin tilaajalle 7.7.1992 ja ensimmäiselle nuorisopurjehdukselle alus lähti 11.7. Uudestakaupungista osallistuakseen Cutty Sark Tall Ships Racen kilpailuosuudelle Ruotsin Karlskronasta Kotkaan. Kuunari Helena herätti laajaa ihailua ja huomiota ensiesiintymisestään lähtien kaikkialla mihin se purjehtikin.
Kuunari Helena - kulkija luonnostaan
Ensimmäisen talvensa Kuunari Helena purjehti Kanarian saarten vesillä, samoin talven 1996 – 97. Vuonna 1993 Helena teki ensimmäisen Atlantin ylityksensä Karibialle. Karibialla Helena on sittemmin seilannut 12 talvea. Talven 1997 – 98 Helena oli Uudessakaupungissa huollossa. Kaikkina kesinä Kuunari Helena on suorittanut 7 – 11 nuorisopurjehdusta Itämeren ja Pohjanmeren alueella.
Kuunari Helenan on purjehtinut noin 300 -310 purjehdusvuorokautta / vuosi, yhtä vuotta lukuun ottamatta.
Pisimmät purjehdukset toistaiseksi ovat tapahtuneet Joutsenen jäljillä –projektien puitteissa. Syksyllä 2003 Kuunari Helena lähti seuraamaan Suomen Joutsenen seitsemättä valtameripurjehdusta, joka oli suuntautunut seitsemän vuosikymmentä aikaisemmin Brasiliaan, Uruguayhin ja Kap Kaupunkiin. Tältä matkalta Kuunari Helena palasi St Helenen ja Senegalin kautta Suomeen toukokuussa seuraavan keväänä.
Pisin talven aikana tehty purjehdus oli myös osa Joutsenen Jäljillä -projektia, jolloin Kuunari Helena kiersi Etelä-Amerikan 2005 - 06. Alus vieraili Venezuelassa, Panamassa, Galapagos-saarilla Perussa, Chilessä Argentiinassa ja Brasiliassa. Kuunari Helena kiersi ensimmäisenä suomalaisena kauppalaivana Kap Hornin purjein, sitten vuoden 1949, jolloin edellisen kerran sen teki ahvenanmaalainen nelimastoparkki Passat. Kuunari Helenan päällikkönä oli tuolla matkalla Keijo Palkamo.
Kuunari Helenalla on purjehdittu 2008 loppuun mennessä 440 000 mailia. Sillä on ollut oppilaina säätiön järjestämillä junnu-, seikkailu-, Karibia- ja nuorisopurjehduksilla yhteensä 5300 oppilasta. Erilaisilla päiväpurjehduksilla alukseen on tutustunut vuosien varrella vähintään saman verran väkeä. Aluksen purjehdukset ovat suuntautuneet kaikkiin Suomen rannikkokaupunkeihin Torniota lukuun ottamatta. Itämeren satamakaupungeissa Kuunari Helena on tuttu näky. Euroopan rannikkokaupungit Kanaalin kahta puolta ovat olleet vierailukohteina joka matkalla etelään tai pohjoiseen. Välimerellä alus ei ole vieraillut.
Huippuvuoret valloitettiin kesällä 2008. Silloin Kuunari Helena kävi myös lähempänä pohjoisnapaa kuin kukaan muu tähänastisista tiedossa olevista suomalaisista purjealuksista ja ylitti 80 astetta pohjoista leveyttä.
Suuret juhlat ja huomionosoitukset
Kuunari Helenalla ovat vieraillut Englannin Edinburghin herttuaPhilip ja Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI. Sillä ovat purjehtineet tasavallan presidentti, nobelisti Martti Ahtisaari sekä tasavallan presidentti Mauno Koivisto puolisoineen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kävi onnittelemassa Kuunari Helenan miehistöä aluksen voitettua kesällä 2003 Tall Ships Racen Turkuun päättyneen kilpapurjehduksen. Lisäsi aluksella on vieraillut Etelä-Amerikan ja Etelä-Afrikan suurlähettiläämme vieraineen.
Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry myönsi 25.4.2006 Kuunari Helena Joutsenen Jäljillä- hankkeelle ”Merenkulun maineteko” – kunniapalkinnon.
Yhteenveto
Kuunari Helena, suomalaisen nuorisopurjehduksen ikoni, on oivallinen osoitus siitä mitä pitkäjänteisellä vapaaehtoisella nuorisotyöllä saadaan aikaan. Kaikilla mukana olleilla on uskomattomia kokemuksia ja elämyksiä alukselta, jolla he ovat haastaneet itsensä kohtaamaan omat sosiaaliset ja joskus jopa fyysiset rajansa.
”Helena ei ole purjehduskoulu tai eksoottinen matka. Se on myös mielenkiintoinen sosiaalinen laboratorio, jossa voi seurata yli kahdenkymmenen ihmisen käyttäytymistä, sopeutumista ja yhteen hitsautumista valvotuissa olosuhteissa – ja omaa suhdetta tilaan.
Helenan uivassa yhteisössä vapaus ei ole niinkään vapautta jostakin kuin vapautta tehdä asioita, olla osa jotakin itseään laajempaa. Tilassa, josta ei viikkoon tai kahteen pääse 30 metriä kauemmas toista, ihmisen on opittava luovimaa. Isopurje ja venda ovat elämäntaidon ydinaluetta: kaikkea ei voi tehdä yksin, mutta ei liioin jättää toisten vastuulle. On opittava yhteinen puhallus.
Siitä tässä kaikessa on kysymys."
Jorma Lehtola
Lainaus on kirjasta Kuunari Helena Joutsenen Jäljillä.
Suurin kiitos Kuunari Helenan aikaan saamiseksi osaksi suomalaista nuorisotyötä lankeaa itseoikeutetusti Suomen Purjelaivasäätiön pitkäaikaiselle toiminnanjohtajalle, komentaja Pekka Tuomisalolle. Hänen selkeä näkemyksensä ja tahtonsa tekivät mahdottomasta mahdollisen, kun muistetaan että alus valmistui keskellä lamaa. Yksi vahva taustavaikuttaja oli säätiön silloinen hallituksen puheenjohtaja diplomi-insinööri Rolf Karlemo.
Helsingissä 2.2.2009
Olli Koskinen
Suomen Purjelaivasäätiö
Kunniapuheenjohtaja
